Yhteispohjoismaalaisuutta ja jalkapalloa

Perjantaina lähdin taas jälleen kerran Souliin ilman että olisin muistanut laittaa muistikortin takaisin kameraan. Kaikkea kuvattavaa olisi matkalle osunut, mutta tyytyminen oli kännykkäkameran laatuun.
Perjantaina illalla menimme Hoegi-dongilla yhteen kivaan kellarikahvilaan, jossa kahvin lisäksi sai oluita ja viinejä. Seinillä oli itsetehdyn näköisiä kissatauluja (kuva vasemmalla) ja tunnelma kahvilassa oli intiimi ja lämmin.
Seuraavana aamuna kävin Lauran kanssa Myeong-dongilla shoppailemassa. Itselleni tarttui mukaan kaksi paitaa Forever 21:sta vähän yli 60 000 wonilla. Nykyisen kurssin mukaan hintaa kertyi euroissa hieman alle 40 euroa. Sen verran voisi arvioida, että Suomessa vastaavat paidat olisivat maksaneet ehkä 50-60 euroa. Myeong-dongin ostoskadut ovat tutustumisen arvoiset, mutta vaatii aikaa tutustua kaikkeen mitä alueella on tarjota.

Tunnelma oli myös metrossa kohtalaisen lämmin lauantai-iltana kun olimme matkalla sovittuun yhteispohjoismaiseen tapaamisen Sinchonin asemalle. Lopulta meitä oli reilu tusina suomlaista ja ruotsalaista Kyung Heestä ja Ajousta lähdössä tutustumaan tarkemmin Sinchonin ja Hongik Universityn alueen yöelämään.
Ensin saimme kohtalaisen suuren porukkamme liikuteltua yhteen baariin, joka oli ensimmäistä iltaa auki. Tunnelma tässä anniskeluravintolassa oli lähinnä samanlainen kuin hautajaisissa. Kynttilät toivat valoa ja rauhallinen musiikki soi. Aiheutimme pientä hämminkiä kun tilasimme 13 pulloa Cassia mutta jostain syystä heiltä löytyi vain 12 pulloa kyseistä olutta. Saimme kuitenkin yhden pullon eri olutta hyvitykseksi. Saimme myös pöytään nachoja ja muuta pientä suolaista samaan hintaan.

Yhteensä ehdimme kiertää kolmessa baarissa. Siirtyessämme viimeiseen baariin matkalle osui myös pieni mielenosoitus. Ilmeisesti Hongik Universityn päärakennuksen eteen oli kokoontunut pieni joukko mielenosoittajia, joita vastaan oli lähetetty noin 100-150 mellakkapoliisia. Loppujen lopuksi mitään dramaattista ei tapahtunut. Alla kuvassa poliisit saapumassa paikalle, vasemmalla poliisit ryhmittyneenä siisteihin riveihin. Poliisit olivat paikalla vartioimassa vielä viiden ja kuuden välissä aamuyöllä.

Olen lukenut, että mielenosoitukset ovat kohtalaisen tavallisia Soulissa, mutta tämä oli vasta ensimmäinen jota itse todistin.

Viimeisessä baarissa cocktailit olivat missä tahansa valuutassa mitattuna halpoja. Lisäksi loppuillasta baarimikot syöksivät tulta ja pyörittelivät pulloja ja soihtuja näennäisen taitavasti.

Viimeisen baarin jälkeen otimme vielä tunnin session läheisessä Norebangissa (valkoinen rakennus yllä olevassa kuvassa), eli karaokehuoneessa. Tämän Norebangin aula oli kuin hotellissa ja paikka oli muutenkin todella siistin oloinen. Norebangin jälkeen otimme taksin takaisin Hoegi-Dongiin koska metro ei vielä puoli kuudelta aamulla kulkenut.

Loppuyhteenvetona illasta todettakoon, että Hongik Universityn lähettyvillä on todella hyviä baareja, ja alue on ainakin yöaikaan tutustumisen arvoinen, ainakin jos on jotain aihetta on juhlia.

Viiden tunnin yöunien jälkeen oli motellin check-out, joten sängystä oli pakko kömpiä ulos lievän kirpeään ja kauniiseen syysaamuun. Ilma oli todella mukavan oloinen ja mieli kirkastui nopeasti. Kävin syömässä sunnuntaiaamupäivän brunssin Lauran kanssa motellin vieressä olevassa Dunkin Donutsissa. Aikamme istuttuamme lähdimme takaisin Kyung Heen asuntolalle.
Kuvassa oikealla on Sewha hall, jossa Laura pitää majaa. Kuvasta mielestäni välittyy kohtalaisen hyvin säätila, joka vallitsi tuona hienona aamuna. Päivän pääetappi oli Soulin World Cup -stadion, jolla oli mahdollista seurata jalkapalloa tuona sunnuntaina. Aikamme odoteltuamme kaikki halukkaat lähtijät olivat paikalla ja pääsimme aurinkoisessa kelissä matkaan.


Liput sisään maksoivat 12 000 wonia henkilöltä. Halvimmat paikat olivat 2 000 wonia ja kalleimmat 20 000. Olimme jo aiemmin päättäneet mennä katsomaan tätä matsia, joka oli, ellei viimeinen niin yksi kauden viimeisistä otteluista. 70 000 katsojan stadionilla oli äkkiä silmämääräisesti arvioiden ehkä 10 000 jalkapallon ystävää vaivautunut paikalle. Kuvassa vasemmalla on kotijoukkoeen kannatusryhmä. En ole Eurooppalaista jalkapalloa seurannut, mutta jotenkin laiskalta ja ehkä hieman amatöörimaiselta peli vaikutti - mutta huono minun on arvostella. Alla kuvassa vierasjoukkoeen kannatusjoukot.

World Cup -stadion on sinällään jännä, että alakerrassa on ostoskeskus. Miehet voivat katsoa yläkerrassa jalkapalloa sillä välin kun vaimot ovat alhaalla shoppaamassa. Ei välttämättä mikään pöljempi ratkaisu.

Maanantaina ei sinällään kummempia tapahtunut. Illalla seitsemältä kampusalueen English Café:ssa järjestettiin jonkinlainen Halloween-tapahtuma. Itse en hirveästi kyseisestä juhlasta pidä, mutta välttääkseni anti-sosialisoitumista, menin kuitenkin puolalaisen kämppikseni kanssa katsomaan mistä oli kyse.
Tapahtuma oli sinällään mukava, ja tarjolla oli myös ilmaista olutta muiden virvokkeiden ohella. Tapahtumaan kuului myös kurpitsanveistokilpailu ja paras asu -kilpailu. Paikalla oli kohtalaisen paljon korealaisia, joista osa oli tullut paikalle harjoittelemaan englannin puhumista. Jotkut olivat ihan jonkun kurssinkin puolesta harjoittelemassa siellä englantia, sillä ainakin yhdelle porukalle olin "harjoitusvastuksena" juttelemassa. Pienen smalltalk-session jälkeen minua pyydettiin allekirjoittamaan pieni paperiliuska, joka todistaa että nämä korealaiset olivat puhuneet englantia. Aika hauskaa oli se.

Maanantai-illalla myös vihdoin katsoin puolaisen kämppikseni, Stefanin kanssa puolalaisen leffan "Ogniem i mieczem". Nimi kääntyy englanniksi "With fire and sword". Tämä eeppisen oloinen elokuva oli hyvä, ja oikeastaan paljon parempi kuin moni Hollywood-tuotanto. Oikeastaan suosittelen katsomaan, vaikka sillä ei nyt mitään tekemistä Korean kanssa olekaan.

Mainittakoon lopuksi, että aamuisin alkaa olla aika ilkeää herätä kun ilma ulkona on kohtalaisen viileä ja tässä asuntolassa ainakaan ei ole mistään triplaikkunoista kuultukaan. Yksinkertainen lasi ja vuotavat tiivisteet ovat hieno yhdistelmä.