추석, Chuseok

Tämä kuva liittyy täällä toimitettuun desinfiointiin. Jos desinfioijat käyttävät tuon kaliiperin laitteita, niin en halua tietää minkä takia tätä asuntolaa desinfioidaan. Ei taida ihan tavallista Raidia olla tuossa kanisterissakaan.

Chuseok on korealaisille suuri, 3-päiväinen sadonkorjuun juhla ja samalla myös kiitospäivä. Wikipedia kertoo asiasta enemmän, sillä vaihto-oppilaisiin se vaikutti lähinnä siten, että iso osa kaupoista oli kiinni ja että maanantaina ei ollut koulua.

Lähdin perjantaina aamupäivällä metrolla COEX:in ostaria kohti, sillä olin sopinut tapaavani Lauran ja kaverit siellä. Löysin team Finlandin maanalaisen uloskäynnin liepeiltä Paris Baguette -kahvilasta. En kyllä ihmettele heidän valintaansa, sillä eurooppalaistyylistä aamiaista johon sisältyy leipää, ei paikallisista ravitsemusliikkeistä löydä.
Kiertelimme aikamme COEX:in ostarilla, mutta ostoskeskuksen suhteellisen kalliit hinnat eivät meitä juuri houkutelleet mitään ostamaan. Esimerkiksi Zaran vaateliikkeen tuotteet olivat jopa kalliimpia kuin Suomessa.
Illaksi palasin Lauran kanssa takaisin Suwoniin, josta meidän oli tarkoitus mennä muutaman muun tyypin kanssa Anyangiin. Odotimme aikamme, mutta näitä muita ei näkynyt, joten palasimme Souliin, Kyung Heen liepeille.

Lauantaina ei heti ollut tiedossa mitä tekisimme "Team Finlandin" kanssa, joten pieni ehdotusten vertailu johti siihen, että päätimme lähteä Yongsanin asemalle, jonka liepeillä on Yongsanin elektroniikkamarketti.
Päästyämme Yongsaniin eksyimme aseman välittömässä läheisyydessä olevaan älyttömän kokoiseen ostoskeskukseen. Myynnissä oli pääasiassa elektroniikkaa, mutta myös musiikki-instrumentteja ja huonekaluja muun muassa oli tarjolla. Ohessa kuvat kameratiskeistä ja miniatyyrikitaroista, jotka olivat kopioita kuuluisien kitaristien instrumenteista. Pikainen vertailu osoitti, että elektroniikan hintataso oli hieman halvempi kuin Suomessa, ja esimerkiksi tämä oma läppärini maksoi (turisti)hinnoilla siellä jopa enemmän kuin Verkkokauppa.comista ostettuna. Painotan vielä, että en ollut "oikealla" Yongsanin elektroniikkamarketilla, vaan vain aseman välittömässä läheisyydessä olevassa ostoskeskuksessa.


Selvittyämme elektroniikan ihmemaasta kävellen 63 buildingia kohti. Vastaan tuli muun muassa "Bank of Internet" ja jopa koirakin - ilmeisesti niitä ei sitten ainakaan kaikkia syödä täällä, vaikka niitä ei hirveästi olekaan näkyvillä.
Ylitimme Han-joen ja kävelimme joen rantaa. Ennen siltaa oli yhden moottorielle johtavan rampin kävelytien vieressä chiliä kuivumassa. Chiliä on täällä joskus kuivumassa sellaisissa paikoissa, joita ei eurooppalainen terveystarkastaja välttämättä hyväksyisi.

Päästyämme perille lounastimme 63 buildingin alakerrassa olevan (kalliilta vaikuttavan) ostoskeskuksen Lotteriassa, koska korealainen ruoka ei kävelyn päälle tuntunut kovin houkuttelevalta.
Alakerrassa on myös jonkinlainen merimaailma, mutta siihen emme tutustuneet. Sen sijaan ostimme 5000 wonin (3,20 euron) hissilipun, jolla pääsi tornin näköalatasanteelle. Nousu ylös torniin tapahtui näköalahissillä, josta avautui upea näkymä Soulin pohjoisosan yli.
Näköalatasanteella oli myös Hello Kitty -näyttely. Näyttelystä poiminta kuvassa oikealla. Näyttely oli osaksi ehkäpä jopa hieman kyseenalainen joiltain osin. Näkymät olivat jopa hieman paremmat kuin korkeammalla sijaitsevasta N Seoul Towerista. Alla jälleen yksi panoraamakuva. Kävelimme torniin oikealla näkyvän saaren läpi. Keskeltä kuvaa voi vihreän mäen päältä paikallistaa N Seoul Towerin. Alla olevaa panoramaa on vähän käsitelty, mutta alempi utuinen kuva on shoppaamaton (mutta kuvattu osittain aurinkoa vasten). Horisontissa näkyvät korkeat tornitalot ovat vajaan 6 kilometrin päässä kuvauspaikasta.

Minä, Laura ja seurueemme ruotsalainen jäsen lähdimme vielä 63 buildingilta kävellen National Assembly of Koreaa kohti. Matkan varrelle osui myös oheisessa kuvassa näkyvä sympaattinen kahvivaunu.
Pahaksi onneksi National Assembly of Korea ei ole kuten eduskuntatalo, jonka portaille voi tuosta vaan mennä istuskelemaan. Alue oli aidattu ja porteilla oli vartijat.
Emme lähteneet tutustumaan vartijoihin lähemmin, vaikka matkaoppaissa mainitaan, että taloon järjestetään opastettuja kierroksia. Kävelimme Yeouido Stationille ja palasimme takaisin Kyung Heen liepeille.
Illalla kävimme vielä syömässä jossain Kyung Heen lähialueen ravintolassa, jossa tilasimme jotain mikä tarjoiltiin isolta lapiolta. Unohdimme tosin kysyä ruoan tulisuudesta, joten Murphyn lakeja noudattaen saimme todella tulista ruokaa.

Sunnuntaina oli vuorossa Ulwangni Beach. Matka sinne kesti (edelleen) kauan. Kävin ostamassa jostain pienestä liikkeestä itselleni uimahousut, rakensin hiekkalinnan ja nautin paikallisia juomia linnassani, kuten kuvasta näkyy.

Kävin myös kokeilemassa Keltaista merta, mistä jäi kohtalaisen suolainen maku. Palasimme takaisin ensin bussilla 202, joka vei meidät Yeongjongin laiturille, josta otimme lautan Incheonin satamaan. Alla kuva lautasta sekä jokseenkin massiivisesta siltaprojektista.

Lautta toi meidät keskelle jonkinlaista markkina-aluetta. Olimme kohtalaisen hukassa minne mennä seuraavaksi, mutta paikalliset opastivat meidät bussiin numero 2, joka toi meidät Incheonin asemalle. Nälkäisinä lähdimme kuitenkin suunnistamaan McDonald'sia kohti, jonka muistimme nähneemme menomatkalla. Vajaan 2 kilometrin kävelyn jälkeen saavuimme oikealle paikalle ja nautimme länsimaalaisesta roskaruoasta. Heti McDonald'sin vieressä oli Incheon-Dongin asema, josta olikin jo helppo palata takaisin Kyung Heelle.

Pestyämme pahimmat suolat pois iholta kävimme vielä yhdessä lähitienoon ravintolassa syömässä pöydässä paistettavat lihat lisukkeineen.

Maanantaina olimme sopineet nukkuvamme pitkään ja tapasimme Kyung Heen porttien lähistöllä, kävimme syömässä Momomossa kohtalaisen hyvää kanasalaattia, ja sen jälkeen pidimme pitkän palaverin 7 Monkey's Coffeessa. Palaverin aihe oli vajaan viikon matkan järjestäminen Japaniin, mutta siitä lisää myöhemmin.