Huomioita Koreasta

Olen pannut merkille joitain asioita, jotka ovat osoittautuneet harhaluuloiksi täällä. Ne eivät ole mitään maailmaa mullistavia, mutta merkillepantavia kuitenkin.

Ensimmäinen asia on se, että kukaan ei reagoi vaaleisiin hiuksiini. Pelkäsin jo, että reaktio olisi sama kuin Kreikassa, mutta eipäs ollutkaan! Kukaan ei edes katso ohittaessaan. Kuulin, että täkäläiset on kasvatettu niin, ettei ihmisiä saa tuijottaa. Todella fiksua ja hyvä niin. Mitä olen korealaisten kanssa istunut samassa pöydässä, tytöt ovat kyllä maininneet asiasta ja kyselleet onko se aito väri. Kun myönnän asian, he ihastelevat vasta sitten.

Toinen asia liittyykin sitten ensimmäiseen. Näin vasta vähän yli viikon oltua täällä, minusta on alkanut tuntua, että joillakin korealaisilla on mahdottoman huono itsetunto. Oma pituus ei ole tarpeeksi, ei olla tarpeeksi laihoja ja hiusten väri on aivan väärä. Hyvin pienellä osalla ihmisistä on vaaleat hiukset, eikä korealaisille tumman mustille paksuille hiuksille ole mahdollista muuttua niin rajusti, joten miksi ihmeessä stressata asiasta. Ehkä olen huono sanomaan vaalea hiuksisena, mutta itse olisin ihan tyytyväinen jos minulla olisi tummat pitkät nätit hiukset. Pituuden kanssa tuntuu olevan myös ongelmia, koska jokainen korealainen nainen käyttää korkokenkiä. Tänään maanalaisessa oli 4 -vuotiaalla pikkutytöllä jotkut pikkulasten korkkarit..

Kolmas asia on, että täällä ei ole kulkukoiria. En ole nähnyt kuin ehkä yhden ja se on aika hyvin verrattuna, että täällä asuu monta kertaa koko Suomen populaatio. Jotkut sanovat, että ne on jo syöty. "Hah hah", mutta jotkut korealaiset sanoivat, että se on vanha tapa, eivätkä itse söisi koiraa. Saas nähdä..

Neljäs juttu on, että kaduilla ei ole kerjäläisiä. Maanalaisissa liikkuu heitä, mutta ne ovat yleensä samat naamat ja sellaisia, jotka oikeasti tarvitsisivat sitä rahaa. Jotenkin säälittäviä. Kaduilla näkee ihmisiä nukkumassa, joka johtuu Seoulin kalliista asumiskustannuksista.